Pipo

Tämän mallisia pipoja tuli syksyn/talven aikana tehtyä useammallekin lapselle.

Tässäpä pirtanauha, jota olen tehnyt kesästä asti. Kunhan se valmistuu, on tarkoitukseni jatkojalostaa se avainnauhaksi. Materiaalina on Novitan Tennessee. Ei kovin kansatieteellistä, mutta mukavaa kutoa.










Ompelin siskoni vanhasta t-paidasta Liina-kummitytöllemme bodyn. Hihat ovat omasta vanhasta paidastani.















Alapuolella on joululahjapaidat siskon tytölleni Jelsalle (Egotrippi) ja toiselle kummitytöllemme Kertulle (Super Girl). Molemmat on tehty vanhoista t-paidoistani. Näitä oli tosi mukavaa ommella ja suunnitella. Hyvä tapa kierrättää tämäkin. Eikä tule samanlaisia paitoja vastaan muilla lapsilla.



Jaksakaa vielä ahertaa viimeiset joululahjat valmiiksi. Kyllä se joulu sieltä pian tulee!

Heippa!

Kaulahuivin kutominenhan on käytännöllisesti katsoen henkinen prosessi, johon kulutettu aika ei kerro tekijänsä työmoraalista mitään. Jos kolme vuotta tarkoittaa puolta metriä, sisältyy saavutettuihin silmukoihin merkittävä kehitystarina, alkuperäislähde jota on tulkittava kriittisesti.

Akateemisten ompeluseuralaisten kokoonnuttua joulukuun 15. päivänä edistyi kaulahuivi siihen pisteeseen, jonka viereisessä kuvassa näette. Reunoista päätellen tekijän ote on kiristymässä, mitä sitten taustalla onkaan? Jatkoa odotellen!

Rauhaisaa joulua akateemisille ompeluseuraystäville toivotellen, toistaiseksi paperisten alkuperäislähteiden parista Tiina.

Ompeluseura ottaa vauhtia

Akateemisen ompeluseuran blogi on vasta starttaamassa, mutta tänne ilmestyy jatkossa tekstiä, linkkejä ja toivottavasti paljon kuvia liittyen rakkaaseen harrastukseemme. Tervetuloa vierailemaan blogissamme jatkossa!